Runebergin päivä 5.2. on merkittävä suomalainen juhlapäivä

5.2. vietetään Runebergin päivää. Johan Runebergiä pidetään Suomen kansallisrunoilijana. Runeberg on ollut vaikuttamassa Suomen kansallislaulun syntyyn ja vahvistamassa kansallista identiteettiä. Juhlapäivää vietetään usein syömällä Runebergin torttuja. Päivä on yksi tärkeitä suomalaisuuden päiviä.

Kuvassa Runebergin tortut ja Johan Runebergin patsas. Taitaja-tiimi kuulemassa oppaan opastuksella Suomi-historiaa.

Runeberg loi runoillaan Suomelle identiteetin

Johan Ludvig Runeberg (1804–1877) oli suomalainen runoilija, opettaja, pappi ja toimittaja. Runebergiä pidetään Suomen kansallisrunoilijana.

Runeberg kirjoitti koko tuotantonsa ruotsiksi. Hänen tunnetuin teoksensa on Vänrikki Stoolin tarinat, johon kuuluu yhteensä 35 runoa. Runot kertovat vuosien 1808–1809 Suomen sodan sankareista. Fredrik Paciuksen säveltämänä kokoelman avausrunosta ”Maamme” (”Vårt land”) tuli Suomen kansallislaulu. Yksi Vänrikki Stoolin tarinoissa toistuva ja Runebergille läheinen teema on köyhien ja vähäisten ihmisten vilpitön isänmaanrakkaus ja siitä seuraava onni, joka kompensoi heidän osattomuuttaan.

Runeberg oli lyyrillinen ja eepillinen runoilija; häntä arvostettiin jo 1830-luvulla Ruotsissa ja Venäjällä. Suomalaisten silmissä Runebergin merkitystä lisäsi aikakausi, jona hän toimi. Yhdessä Elias Lönnrotin kanssa hän oli luomassa suomalaista kulttuuria sen omissa ja muiden silmissä. Hän loi 1830- ja 1840-luvulla ihannekuvan Suomen kansasta ja Suomen luonnosta ja antoi Vänrikki Stoolin tarinoissa Suomelle moraalisen identiteetin.

Maamme laulu kertoo suomalaisuudesta

Esplanadin puistossa sijaitsevalla Johan Ludvig Runebergin muistomerkillä Suomi-neito pitää käsissään kuparitaulua jossa on kaiverrettu kirjoitusta ruotsin kielellä. Kaiverruksella on oma tarkoituksen. Kuparitaululla on ikuistettuna Maamme-laulun sanat.

 

Maamme-laulu (Vårt land) on Suomen kansallislaulu. Se on Runebergin ruotsiksi kirjoittama runo, jonka on säveltänyt Fredrik Pacius. Runeberg kirjoitti runon eräänlaisena vastavallankumouksellisena runona kevätkesällä 1846.

Kansallislaulun asemaan laulu nousi, kun se sai suomenkieliset sanat nimellä Maamme. Suomalaiset sanat perustuvat Julius Krohnin johtaman runoilijaryhmän käännökseen vuodelta 1867.

Nykyisin kuultavan Maamme-laulun sanoitukset Runebergin runo sai Paavo Cajanderin korjausten jälkeen, mutta kansallislauluna lauletut ensimmäinen ja viimeinen säkeistö ovat peräisin Krohnin ryhmän alkuperäisestä käännöksestä. Maamme-laulu levisi ympäri Suomea erityisesti kuorojen ja kansakoulun avulla. Kansakoulujen laulunopetuksessa näkyi selvästi kansallinen herääminen, ja Maamme oli lauluopetusten suosituin laulu vuosien 1869–1881 aikana.

Maamme-laulu vakiintui koulujen ja seminaarien opetusohjelmaan kansallisen heräämisen ja kristillis-isänmaallisen hengen ansiosta. Sitä pidettiin tärkeänä erityisesti kansallislauluna, mutta sen menestykseen vaikuttivat myös muut tekijät: laulussa ihannoitiin Suomen luontoa, siinä nostettiin esille suomalaisten menneisyys ja maan omaleimaisuus ja vahvistettiin kansallista identiteettiä.

5.2. päivää vietetään herkutellen

5.2. vietetään Runebergin päivänä. Vaikka Runeberg onkin tunnettu runoistaan, perinteisimmin päivä tunnetaan herkullisista Runebergin tortuista. Tätä juhlapäivää onkin hyvä viettää nauttien suomalaisuudesta ja herkutellen.