Taitaja2017 kilpailulajien voittajien fiilikset (1/4)

Taitaja-tapahtuman finaalit olivat korkealaatuiset. Kilpailijoilla näytti olevan hyvä fiilis ja kilpailualueilla oli tekemisen meininkiä. Tapahtuman jälkeen, on hyvä kysyä omien lajiensa voittajilta, eli mestareilta: ”mitkä ovat fiilikset voiton jälkeen”.

Kaikkien lajien SM-kultaa voittaneilta on kysytty samat kysymykset. Kilpailijoilta saatuja vastauksia esitellään lyhyessä neljän (4) uutisartikkelin juttusarjassa. Lajien mestareilta kysyttiin vastaukset seuraaviin kysymyksiin:

1)     Mitkä fiilikset voiton jälkeen?

2)     Miten aiot hyödyntää voittoa?

3)     Mitä jäi päällimmäisenä mieleen Taitaja2017-tapahtumasta?

4)     Mitä terveisiä haluat lähettää ensi vuoden järjestäjille tai kilpailijoille?

5)     Vuosi 2017 on Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi. Juhlavuoden teema on YHDESSÄ. Mitä sinun mielestäsi tämä tarkoittaa?

Janne Jakkila, 104, Kuljetuslogistiikka

1. Kyllähän se hyvältä tuntuu. Kyllähän se vain niin tuntuu mukavalta voittaa.

2. Ehkä sillei, että johonkin töihin hakee, voisi työnantajalle kertoa. Varsinkin jos työnantaja tietää kilpailuhommista, niin on jonkinlainen mainos, että tietää alasta ja on saanut voiton.

3. Omat kilpailutehtävät, hyvä tunnelma, kova kilpailu – kuitenkin kilpailukavereiden kanssa kerkesi jutella, mukavat tunnelma kilpailupaikalla.

4. Täysillä loppuun asti, ei passaa luovuttaa!

5. Työelämässä tulee kollegoiden kanssa toimeen ja asiakkaiden kanssa ja muiden kanssa tulee toimeen, jos miettii alan kannalta. Kilpailutehtävissä aika ”yksinäistä”.

Janne Jakkila (Lapin ammattiopisto) Kuljetuslogistiikka Taitaja2017 Helsinki / Kuvaaja Janette Partonen/ Stadin ammattiopisto

 

 

Aleksi Kiuru, 105, Metsäkoneen käyttö

1. Tosi hyvät. Miten voi paremmin kuvata.
2. Työnhaussa voitto on oma valttikorttinsa. Voittoa voi työelämässä hyödyntää hyvin. Itse olen jo mukana työelämässä.
3. Parhaiten jäi mieleen seuraavat asiat: Palkintogaala. Päätösjuhla. Se kun pääsi ykköskorokkeelle.

Aleksi Kiuru
Etelä‐Savon ammattiopisto Metsäkoneenkäyttö
Taitaja2017 Helsinki Finaali Kuva: Skills Finland / Egert Konsa / Stadin Ammattiopisto

Katariina Komulainen, 202, Painotekniikka

1. Sanoin kuvailemattomat! En usko vieläkään että voitin SM kultaa. Ehkä pikku hiljaa alkaa jäädä päähän.
2. Nauttia.
3. Siis ihan mahtavan huikee kokemus!
4. Uskaltakaa poistua mukavuus alueiltanne ja hypätä tuntemattomaan.
5. Että Taitaja -kilpailu ei ole myös kilpailu vaan tapahtuma tutustua uusiin ihmisiin. Olla yhdessä.

Katariina Komulainen (Stadin ammattiopisto), Painotekniikka, Taitaja2017 Helsinki / Kuvaaja Elina Ylisoivio / Stadin ammattiopisto

Elias Salonen, 203 Painotuotteen suunnittelu

1. Fiilikset voiton jälkeen on tosi huimat! Ihan huippua olla suomen paras omassa ammatissaan.
2. Voittorahojen puolesta osa menee Heinäkuun Interrail -reissua varten, osan laitan säästöön.
3. Päällimmäisenä mieleen jäi todella vaativat kisasuoritukset ja mukavat tuomarit.
4. Ensivuoden kilpailijoille voin sanoa, että treenaavat lujasti ennen kisoja ja että lukevat ohjeet huolella moneen kertaan.
5. Mä tulkitsisin juhlavuoden teeman niin, että pidetään kaikki porukassa ja hyväksytään kaikki erilaiset ihmiset.

Elias Salonen / Kuvaaja Pekka Nummela / Stadin ammattiopisto

Jesse Sivonen, 206, Verkkosivujen tuottaminen

Fiilikset on hyvät, mutta en voittoani ole kovin ylistänyt. Koti kaupungilleni palattuani arki jatkui. Sen verran tuli juhlittua, että töissä juotiin kakkukahvit voiton kunniaksi. Parasta ja yllättävää on ollut se, kuinka moni asiasta tiesi. Kun joku onnittelee saavutuksesta, tulee hyvä vaikkakin hieman kiusallinen olo ja muistaa, että olen minä kuitenkin Suomen mestaruuden saavuttanut ja siitä pitäisi olla ylpeä. Mutta pieni ääni sisälläni sanoo, että pystyt sinä parempaan, ja niin minä pyrinkin kehittymään tällä alalle edelleen paremmaksi ja paremmaksi. Sitten vaan etsimään mitä seuraavaksi tavoitella.

Aion ehdottomasti hyödyntää voittoa työnhaussa. Ja ehkä jo lähempänä harjoittelu paikan haussa. En usko, että voiton kehuskelulla muualla on kovinkaan hyödyllistä. En kuitenkaan halua ihmisten ajattelevan minua mitalin kautta vaan minuna itsenäni.

Päällimmäisenä palkintojen jaon lisäksi jäi mieleen hälinä ja ihmisten paljous kilpailun aikana Messukeskuksessa. Se ei häirinnyt keskittymistäni millään lailla, mutta on outoa kuinka moni kävi töllistelemässä minua ja mitä minä tein. En usko, että monikaan katsoja tajusi mitä oli tekeillä, koska meidän lajia ei järjestetty katsojien näkökulmasta vaan tärkeämpää oli, että kilpailijalla on itsellään hyvä olla ja tehdä rauhassa.

Ensi vuonna verkkosivujen tuottamisen voisi järjestää niin, että se nappaisi myös katsojan kiinnostuksen. Tuotoksia, tuotantovaiheita ja suunnitelmia voisi esitellä niin katsojilla olisi jotain katsottavaa. Lisäksi heiteltiin sellaista ideaa, että koska puolet arvioinneista perustuu mielipiteisiin niin, miksi yleisö ei voisi myöskin jotenkin osallistua arviointiin.

Juhlavuoden (Suomi 100v) teema YHDESSÄ tarkoittaa mielestäni sitä, miten yhdessä voi saavuttaa jotain suurempaa ja merkityksellisempää, mikä yksinään ei ole välttämättä mahdollistakaan.

Jesse Sivonen/ Kuvaaja: Pasi Henriksson/ Stadin ammattiopisto

Taitaja2017-tapahtuma keräsi lähes 100 000 vierailijaa seuraamaan nuorten ammattitaitokilpailuja

Taitaja2017 Helsinki -tapahtuma päättyi 18.5. palkintojenjakoon Helsingin Messukeskuksessa. Neljän päivän aikana yli 500 nuorta eri puolilta Suomea kilpaili yli 50 ammattilajissa. SM-ammattitaitokilpailu, yläkoululaisten Taitaja9-kädentaitokilpailu, erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden TaitajaPLUS-ammattitaitokilpailu ja kolmipäiväinen suurseminaari houkuttelivat paikalle lähes 100 000 kävijää (99 180). 

”Juhlaliput liehuen Taitaja2017 vastaanotti kilpailijat ja vieraat, jotka ovat seikkailleet pienoiskoon Helsingissä neljän päivän ajan. Tämä onnistunut tapahtuma on ollut meille kaikille todellista yhdessä tekemistä ja ammatillisen koulutuksen riemujuhlaa”, kertoo kilpailujohtaja Sari Karjalainen.

Tapahtumaa järjestivät Helsingin kaupunki ja Skills Finland ry. Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen iloitsee kilpailujen ”rennon stadilaisesta” tunnelmasta.   ”Oli upeaa saada järjestää Taitaja-kilpailu Helsingissä varsinkin näin Suomen 100-vuotisjuhlavuonna. Mukana yhteistyössä on ollut iso joukko toimijoita, kuten Helsingin kaupunki, yrityksiä ja ammatillisen koulutuksen järjestäjiä. Verkostoituminen tuotti hienon lopputuloksen”, Pohjolainen toteaa tyytyväisenä.

Elinkeinoelämän rooli oli merkittävä tapahtuman onnistumiselle. ”Mukaan lähteneet noin 300 yritystä mahdollistivat tapahtuman järjestämisen. Olemme heille valtavan kiitollisia. Ilman heitä tapahtumaa ei olisi”, Sari Karjalainen toteaa.

Matkailu-lajista löytyi Taitajien Taitaja 2017

Taitaja-kilpailujen lajikohtaisten voittajien joukosta valitaan vuosittain Taitajien Taitaja, joka on valintakriteerien mukaan ehdottomasti paras omassa lajissaan. Tänä vuonna Taitajien Taitajaksi valittiin 18-vuotias rovaniemeläinen Noora Latvakoski Lapin matkailuopistosta. Kolmoistutkintoa tekevä Noora osallistui parikilpailuna toteutettavaan Taitaja-finaaliin nyt toista kertaa. ”Haluan vain sanoa, että uskokaa itseenne! Yllätyksiä voi tulla.”   Yhteensä palkintoja jaettiiin yli 160. Kaikki tulokset: http://taitaja2017.fi/tulokset/

Tapahtuman viimeisen iltapäivän Reformissa rajat rikki – ammatillisen koulutuksen tulevaisuus -keskustelussa vedettiin yhteen ajankohtaiset haasteet ja mahdollisuudet. Ylijohtaja Mika Tammilehdon johdolla käydyssä keskustelussa Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen totesi, että nyt tarvitaan kykyä johtaa muutosta ja kaikkien mukana olevien tahojen sitoutumista. OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka muistutti resurssien tarpeesta, jotta opettajille voidaan taata riittävästi tukea ja koulutusta kehittää omaa rooliaan uusissa oppimisympäristöissä.

Seuraavat Taitaja-kilpailut järjestetään Tampereella 15.–17.5.2018.

Seuraa Taitaja2017-päättäjäisten livelähetystä

Seuraa Taitaja2017-päättäjäisten livelähetystä

Taitaja2017 Helsinki -tapahtuma päätetään juhlavasti SM-mitalien jaolla Helsingin Messukeskuksessa teemalla Suomi 100 vuotta. Jännittävä päätösseremonia paljastaa muun muassa kenestä tulee Taitajien Taitaja 2017! Luvassa kimaltavaa tunnelmaa sekä upeaa musiikkia.

 

Seuraa ISTV:n livelähetystä päätösjuhlasta klo 16–19: http://www.is.fi/tyoelama/art-2000005212094.html

TAI

Taitaja-kisaan osallistuminen kertoo ammattiylpeydestä

Janina Lehtinen on toisen vuoden puhdistuspalvelualan opiskelija Turun ammatti-instituutista. Janina osallistuu tänä vuonna alansa TaitajaPLUS-kilpailuun jo toistamiseen. Mikä saa kilpailijat palaamaan areenalle uudelleen? Viime vuoden finaalissa Seinäjoella pronssille sijoittuneella nuorella naisella on paljon viisasta sanottavaa kisoista.

”Mistähän sitä aloittaisi”, Janina nauraa ja aloittaa listauksen hyvistä asioista, joita Taitajiin liittyy. ”Kisakokemus on todella kasvattava. Jo pelkkä reissu itsessään oli niin mahtava kokemus, että päätin lähteä uudelleen mukaan. Taitaja-kisoihin osallistuessa pääsee uusiin paikkoihin ja tutustumaan uusiin ihmisiin.”

Hyväntuulinen Janina toteaa Taitaja-kisaamisen olevan enemmänkin leikkimielistä. ”Ei leikkiä, mutta ei missään nimessä ’hampaat irvessä’ -vakavaa. Kuitenkin tietyllä tavalla tavoitteellista.”

”Kilpailun paras anti on se, että saa omasta työskentelystään rehellistä palautetta ja tietää, missä asioissa suoritustaan pystyy jatkossa parantamaan. Oman ammattitaidon kehittyminen ja kehittämään oppiminen on tässä ykkösasia”, Janina painottaa.

Kisaan Janina valmistautui koneiden käyttöä harjoittelemalla sekä välineiden tunnistamista treenaamalla. Harjoittelua oli mahdollista tehdä myös ihan arkipäivän aikana, esimerkiksi kaverin kanssa ostoskeskuksissa kävellen ja samalla pintamateriaaleja tentaten.

Jännittämistä ei Janinan mukaan kannata stressata ennakkoon. ”Jännittäminen itse asiassa auttaa keskittymään kisasuoritukseen”, kisakonkari tietää.

Janinan viesti kisaan osallistumista miettiville on päivän selvä. ”Olen sanonut ihan törkeän monelle, että lähtekää ihmeessä kisaan mukaan. Uudet ihmiset ja uusi kokemus ovat arvokkaampia kuin arvaatkaan.”

Janina viittaa tulevaisuuden työmarkkinoihin. ”Kun pääset kertomaan cv:ssä tai työhaastattelussa osallistumisestasi Taitaja-kisoihin, annat hyvän kuvan itsestäsi työnantajalle. Kisaan osallistuminen kysyy rohkeutta ja kertoo samalla korkeasta työmoraalista ja tahdosta kehittää omaa osaamista. Itse ainakin kerron innoissani siitä, että olen sijoittunut pronssille Taitaja2016-kisoissa”, Janina kertoo tyytyväisenä ja jää odottamaan Taitaja2017-vuoden sijoitustaan iltaan.

”Suosittelen kisoja lämpimästi kaikille, jotka haluavat näyttää oman osaamisensa maailmalle!”

Anne Laitinen

Keskuspuiston ammattiopisto

Messukeskuksessa kuhisi Taitajan kolmantena päivänä

Keskiviikkona ensimmäiset Taitaja-kilpailut käynnistyivät jo kahdeksalta. Seuraavat yhdeksän tuntia Messukeskuksen suurimmassa hallissa kilpailtiin suomenmestaruuksista yli 50 lajissa. Kilpailijoiden rinnalla myös yleisö pääsi testaamaan taitojaan ole hyvä -tehtäväpisteillä.

Kaupunki kaupungissa -seminaarissa kuultiin puheenvuoroja muun muassa suomalaisen koulutuksen tulevaisuudesta, Taitaja-kilpailun merkityksestä opinnoissa ja Helsingistä oppimisympäristönä. Kv-seminaarin puolella puheenaiheita olivat esimerkiksi urbaani oppiminen, Suomen ammatillisen koulutuksen reformi ja opettajien koulutus.

Viihde ja vakavat asiat yhdistyivät Poliisisoittokunnnan Sex, Drugs & Rock’n’Roll -konsertissa, jossa musiikin lomassa puhuttiin nimen mukaisesti huumeista ja seksistä 100 tasa-arvotekoa -kampanjan hengessä. Micke Björklundin vetämässä Kocka på svenska -smoothiepajassa kokattiin ruotsiksi ja oma kuhinansa muodostui Boschin ständille, kun suosittu tubettaja Roni Back saapui tervehtimään fanejaan. Kysyttäessä mille ammattialalle Roni hakeutuisi nyt opiskelemaan, vastaus oli luontevasti media-ala. Illalla tiedossa oli vielä kaveri-ilta Linnanmäellä kaikille kilpailijoille.

Torstai on tapahtuman päätöspäivä. Kilpailut jatkuvat vielä klo 13 asti, minkä jälkeen tulokset tarkistetaan lajialueilla. Klo 16 alkavassa päätösjuhlassa julkistetaan SM-kilpailun tulokset ja jaetaan palkinnot. Sen jälkeen Taitaja2017 kiittää ja siirtää kapulan Tampereelle, jossa järjestetään Taitaja2018-tapahtuma!

Kuvat: Iina Esko

”Täällä on hyvä, rento stadilainen ilmapiiri”

Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen iloitsee hyvin sujuneesta Taitaja2017 Helsinki -tapahtumasta. Helsingin Messukeskuksessa järjestetyissä kilpailuissa kiteytyy yhteinen tavoite kehittää uusia ammattiopetukseen liittyviä ratkaisuja koko maahan. Taitaja2017:n kaltainen suurtapahtuma ei synny sormia napsauttamalla. Torstaina viimeiseen päivään ehtinyt kilpailu kaikkine järjestelyineen on ollut monen ihmisen päätyö jo parin vuoden ajan. Toimialajohtaja iloitseekin kisojen hyvästä ”rennon stadilaisesta” tunnelmasta ja järjestelyjen toimivuudesta.

”Kun kaikki on sujunut mutkattomasti, nuorten tarjoamalle huippuosaamiselle on ollut tilaa”, Pohjolainen sanoo.

”Oli upeaa saada järjestää Taitaja-kilpailu Helsingissä varsinkin näin Suomen 100-vuotisjuhlavuonna. Mukana yhteistyössä on ollut iso joukko toimijoita, kuten Helsingin kaupunki, yrityksiä ja ammatillisen koulutuksen järjestäjiä. Verkostoituminen tuotti hienon lopputuloksen.”

Tapahtuman oheisseminaareissa on käsitelty työn muuttumista ja ammatillisen koulutuksen uudistumista. Liisa Pohjolainen toivoo, että keskusteluissa ei jumiuduttaisi vain organisaatioihin vaan mietittäisiin, miten esimerkiksi juuri koulutusreformi haastaa kehittämään opetuksen malleihin uusia ratkaisuja.

”Helsingissä olemme pohtineet muun muassa sitä, miten koko kaupunki voi olla oppimisen ympäristönä.”

Esimerkkinä tästä Pohjolainen mainitsee Kampin kauppakeskuksessa viime vuonna järjestetyn Popupcollege-tapahtuman, jossa Stadin ammattiopiston yrittäjyyden opiskelijat ideoivat, tuottivat ja myivät erityyppisiä palveluja asiakkaille ja kauppakeskuksen yrittäjille.

”Olemme myös etsineet tapoja siihen, miten voi oppia samalla kun tekee hyvää. Oppilaat ovat olleet muun muassa SPR:n apuna vastaanottokeskuksissa ja järjestäneet palveluita omakotitaloasukkaille.”

Pohjalainen sanoo katsovansa luottavaisena tulevaisuuteen. Opetuksessa on oltava isoja visioita ja rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla.

Taitaja2017-tapahtuma päättyy torstai-iltana tulosten julkistamiseen

Torstaina ohjelmassa on muun muassa Reformissa rajat rikki – ammatillisen koulutuksen tulevaisuus -seminaari, jossa ovat mukana Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen, Opetusalan ammattijärjestön koulutusjohtaja Heljä Misukka ja Slushin toimitusjohtaja Marianne Vikkula.

Rehellisiä ja rohkeita omakohtaisia tarinoita elämän eteen tuomista haasteista ja niiden ratkomisesta kuullaan torstain Global Dignity 2017 -keskustelussa. Mukana ovat muun muassa yritysvalmentaja Henkka Hyppönen, urheilija Leo-Pekka Tähti, yrittäjä, kirjailija ja juontaja Ronja Salmi, yrittäjä Evon Söderlund sekä joukkoliikennesuunnittelija Laura Sundell.

 

Näkövamma ei ole este lähihoitajan työssä onnistumiselle

Perttu Viitala ja Ville Numminen, toisen vuoden lähihoitajaopiskelijat Keskuspuiston ammattiopistosta sairastavat molemmat Leberin tautia. Äidiltä pojille periytyvä näköhermon rappeumatauti puhkeaa parikymppisenä ja ilmenee eri ihmisillä hyvin laajalla skaalalla. Sairaudessa sekä lähi- että kaukonäkö ovat sumeita. ”Osa tautia sairastavista on täysin sokeita, osa taas hahmottaa esimerkiksi kerrostalon ikkunat, joku taas näkee melko hyvinkin”, Perttu ja Ville kertovat”.

Nuoret miehet liikkuvat Messukeskuksessa sujuvasti ilman valkoista keppiä, vaikka heidät on luokiteltu sokeiksi. ”Portaat tuottavat joskus hankaluuksia, Perttu toteaa ja vääntää heti perään julkaisukelvottoman vitsin aiheesta. Pöydässä istuva porukka repeää spontaanisti. Huumori hersyy läpi haastattelun. Kaksikon kyky nauraa omille kommelluksilleen kertoo hyvästä itsetunnosta.”

TaitajaPLUS-finaaliin pääsy on todiste osaamisesta työmarkkinoilla

Samanlainen tausta, yhteinen huumori ja korkea työmoraali yhdistävät nuoret miehet timanttisen kovaksi tiimiksi. TaitajaPLUS-kisaan osallistuminen yhdessä oli selkeä valinta. Tiimi toimii hyvin.

”Ensimmäinen kisapäivä meni meillä vähän huolimattomasti. Toinen päivä meni hyvin. Kivaa on ollut”, Ville referoi. ”Kokemusta tämä kartuttaa ennen kaikkea. Tulee treenattua uusia juttuja. Nyt kun on tehnyt kisasuorituksia yleisön ja tuomareiden tarkan valvonnan alla, osaa työskennellä paremmin paineen alla.”

Miesten polku lähihoitaja-opintojen pariin oli samanlainen. Molemmat aloittivat opintonsa valmentavassa koulutuksessa (VALMA), jonka aikana kartoittivat itselleen sopivimpia ja sydäntä lähinnä olevia aloja. ”Lähihoitajan työ on toiminnallista. Opiskelukaan ei ole pelkkää teoriaa. Lähihoitajan ammatti on kutsumustehtävä”, Ville sanoo.

Opinnot sujuvat sekä opiskelijoiden että heidän opettajiensa mukaan hyvin. Koulunkäynti hoituu kätevästi puhelimen avulla. ”Sähköisestihän nykyään toimitaan. Tehtävät ja opetusmateriaali kulkee puhelimessa mukana. Myös tehtävien palautus onnistuu sähköisesti”, Ville kertoo. Pistekirjoitus sen sijaan taitaa olla menneen talven lumia. ”Se on hidasta. Eipä ole hetkeen tullut treenattua”, miehet myöntävät.

Uskalla palkata heikkonäköinen

Ennakkoluuloja näkövammaisia lähihoitajia kohtaan on valitettavasti olemassa. Miten sujuu potilastietojen luku? Entä lääkkeiden jakelu? Nuoret miehet ymmärtävät työnantajien huolen ja toteavat, että varmasti itsekin miettisivät samoja kysymyksiä palkatessaan näkövammaisia töihin.

Näiden miesten näkövammaisuutta ei ulkopuolinen huomaisi laisinkaan, ellei tarvitse lukea jotain pientä tekstiä, kuten tekstiä maitopurkin kyljestä. ”Apuvälineillä siitäkin selviää”, Ville kertoo ja nappaa kaulassaan roikkuvan suurennuslasin avukseen ennen kuin kaataa maidon kahviinsa. Perttu käyttää puhelimessaan puhesynteesiohjelmaa (ääneenlukutoimintoa). ”Tekstiviestit voidaan sanella ja tietokoneruudun tekstin voi suurentaa”, opiskelijat kertovat tekemättä sairaudestaan sen isompaa ongelmaa – itselleen.

Ongelma tuntuukin olevan ulkopuolella. ”On todella harmillista, jos ei pääse näyttämään mitä oikeasti osaa ja miten hyvin pärjää. Jos cv:ssä kertoo olevansa heikkonäköinen, päätyy

Logistiikkalajissa purettiin trukilla tavaroita kuorma-autosta

Tuomas Jussila on toisen vuoden opiskelija Kiipulan ammattiopistosta kilpaillen TaitajaPLUS logistiikka -lajissa.

Tuomas kokee kisan positiivisena uutena kokemuksena: ”Haastavat kilpailutehtävät menivät omasta mielestäni hyvin. Tavaroiden purkaminen trukilla kuoma-autosta oli mieluisin osa-alue tehtävän suorittamisessa. Kannatti lähtee kilpailuun mukaan, olen ylittänyt itseni jo pelkästään osallistumalla kisaan vaikka en pääsisikään kolmen parhaan joukkoon”, Tuomas pohtii.

”Olen treenannut kisaa varten työssäoppimispaikoissa ajamalla trukilla ja tehnyt mm. lavottamista. Opinnot ovat sujuneet hyvin ja opiskeluilmapiiri on kannustavan rento, joten lähdin kokeilemaan oppimiani taitoja tuomareiden ja yleisön eteen rohkeasti.”

Heli Rojo, Keskuspuiston ammattiopisto

Tuomas Jussila
(Kiipulan ammattiopisto)
PLUS Logistiikka
Taitaja2017 Helsinki
Kuva: Skills Finland / Vilho Malmi
(Stadin ammattiopisto)

Suomalainen koulutus

Professori Jouni Välijärvi:
”Ei ole niin väliä mitä opiskelet, kunhan teet sen kunnolla”


Me tiedämme, että suomalainen peruskoulu on maailman huippua. Olemme kaikki kuulleet PISA-tutkimuksista ja sen Suomea mairittelevista tuloksista. Ja totta se on, suomalainen peruskoulu on edelleen menestynyt, vaikka laskua viime vuosina onkin tullut. Olemme edelleen maailman huippumaita lastemme peruskoulutuksen järjestäjinä. Taitaja2017-tapahtuman kolmipäiväisessä suurseminaarissa käsiteltiin keskiviikkona suomalaisen koulutuksen tulevaisuutta.

Suomi on vastannut hyvin siihen haasteeseen, että on ollut välttämätöntä siirtyä yhä avoimempaan tietoon. Tieto on julkista, se on jaettavaa ja jaettua. Tieto ja koulutus ovat ihmisten ulottuvilla. Joka päivä.

”Meidän tulee jatkossa pyrkiä siihen, että jokaisella suomalaisella on toisen asteen tutkinto taskussaan. Nopeasti muuttuvassa maailmassamme ei ole niin tärkeää, mitä opiskelet, kunhan teet sen kunnolla”, toteaa professori Jouni Välijärvi Jyväskylän yliopistosta.

Tyytyväiset oppilaat ja opettajat

Suomalaisen peruskoulun yksi vahvuus on se, että koulujen välinen ja sisäinen vaihtelu on maassamme hyvin pieni. OECD-maista vain Islannissa tuo vaihtelu on pienempi, kun esimerkiksi Ruotsissa tilanne on toisenlainen.

Maamme peruskoululaiset ovat lähtökohtaisesti tyytyväisiä elämäänsä. Koulu ei luonnollisestikaan ole tässä ainoa tekijä, mutta se on monien muiden asioiden mahdollistaja.

”Myös opettajat pitävät työtään pääsääntöisesti tärkeänä ja heidän ammattiaan myös arvostetaan Suomessa”, Välijärvi sanoo.

Koulutuksen tavoitteena sivistys

Tulevaisuuden kannalta pedagogiikan uudistuminen on välttämätöntä. Vanhat keinot eivät enää riitä, opettajan ja oppilaiden roolit muuttuvat ja kehittyvät. Koulutus tähtää sivistykseen, se on elinikäistä ja elämänlaajuista. Suomen tulevaisuuden oppilaitoksen tulee tähdätä voimakkaaseen yhteisöllisyyteen ja yhdessä tekemiseen.

”Koulutukseen tulee olla vahva tahtotila ja intohimo”, Välijärvi naulaa.

Karttakepin aika on ohi, porkkanaa vielä tarvitaan!

Taitaja2017-tapahtuman Kaupunki kaupungissa -seminaari jatkuu torstai-iltapäivään asti. Katso koko ohjelma: http://taitaja2017.fi/seminaari/